Kohti leikkivää kirkkoa – jo vuodesta 1888

SEURAKUNTIEN LAPSITYÖN KESKUKSEN TOIMINTALINJAUS 2008-2012  

Vahvistettu johtokunnan kokouksessa 25.3.2008
Vahvistamisen jälkeen syntyneitä kysymyksiä ja kommentteja

MISSIO

Suomen Ev.-lut. Seurakuntien Lapsityön Keskus ry (SLK) on kirkollinen lapsi- ja perhetyön palvelu-, asiantuntija- ja yhteistyöjärjestö, joka kehittää ja tukee seurakuntien lapsi- ja perhetyötä sekä osallistuu ja vaikuttaa työhön lasten ja perheiden hyväksi kirkossa ja yhteiskunnassa.

Mission painopisteet 2008-2012:

• lasten ja kotien hengellisen elämän ja hyvinvoinnin tukeminen
• lapsiystävällisen kirkon ja yhteiskunnan rakentaminen.

VISIO SLK rakentaa yhteistyökumppaneidensa kanssa Leikkivää kirkkoa.

Leikkivässä kirkossa

• suojelemme lapsuutta ja tuemme lapsen kasvua
• näemme elämän ja lapsen suurena ihmeenä
•  sallimme lasten leikkiä kirkon todeksi
• kysymme, miksi Jeesus asetti lapsen esikuvaksi
• ihmettelemme Pyhää kaikilla aisteilla
• elämme armosta
• rakennamme sukupolvien siltaa
• vahvistamme spiritualiteettia, jossa lapset rikastuttavat jumalanpalveluselämää ja jumalanpalveluselämä lapsia ja heidän kotejaan
• vaikutamme yhteiskunnassa.

Rakentaessaan Leikkivää kirkkoa, joka käsitteenä syntyi syksyllä 2004, SLK luo teologiaa ja toimintaa lähtökohtana sen ihmettely, miksi Jeesus asetti lapsen esikuvaksi. Syksyyn 2007 mennessä SLK yhteistyökumppaneineen on jo oivaltanut, että tämä lähtökohta haastaa meitä ainakin

• tarkastelemaan asioita niiden näkökulmasta, jotka ovat vailla valtaa (kuten lapset)
• arvostamaan kokonaisvaltaista oppimista, aitoutta ja rehellisyyttä
• luottamaan näkymättömän Jumalan läsnäoloon, huolenpitoon ja voimaan
• olemaan tietoisia siitä, ettemme selviä yksin tässä maailmassa
• puolustamaan pieniä.

TOIMINNAN TAVOITTEET VUOSINA 2008-2012

SLK tukee omalla toiminnallaan seuraavien tavoitteiden toteutumista jäsentensä ja yhteistyökumppaniensa työssä:

Lasten ja kotien hengellisen elämän vahvistuminen

• Pienten lasten kodeissa hengellisyys ymmärretään osaksi kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hengellisyyttä tuetaan lapsen eri kehitysvaiheiden mukaisesti.   
• Uskoa eletään todeksi paitsi sanojen ja tiedon jakamisena, myös ihmettelyn, toiminnan ja hiljentymisen kautta.
•  Jokainen 0-10-vuotias on kosketuksissa seurakuntaan hänelle merkityksellisellä tavalla vähintään viisi kertaa vuodessa.
• Kastettujen suhteellisen määrän väheneminen pysähtyy.
• Jokainen ev.-lut. kirkon jäsen osaa 10-vuotiaana ulkoa 10 virttä tai hengellistä laulua, tuntee keskeisimmät raamatunkertomukset, kirkkovuoden kulun ja on oppinut kotonaan iltarukouksen.

Lapsiperheille suunnatun seurakuntatyön tukeminen

• Seurakuntien käytössä on entisten lisäksi viisi uutta tapaa toteuttaa kasteesta lähtevää kaste- ja kasvatuskumppanuutta lapsiperheiden kanssa.
• Vanhemmat ymmärtävät kristillisen kasvatuksen arvon ja merkityksen moniuskontoistuvassa Suomessa. Tämän myötä vahvistuu myös moniarvoisuutta kunnioittava elämäntapa.
• Seurakuntien työntekijöiden taidot kohdata aikuisia ja lapsia vahvistuvat entisestään. Työtä kehitetään ensisijaisesti työmuotolähtöisyyden sijaan sisältöjen ja pedagogiikan näkökulmasta.
• Seurakuntien lapsi- ja perhetyöhön osallistuvien määrä kääntyy kasvuun.

Kristillisen kasvatustyön tukeminen seurakunnissa

• Jokaiseen seurakuntaan syntyy sen omista lähtökohdista nouseva ja paikallisiin oloihin soveltuva varhaiskasvatussuunnitelma Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirjan, VAKEn pohjalta.
• Lapsi- ja perhetyön ammattilaisilla on tasaveroinen mahdollisuus täydennyskoulutukseen kaikkialla Suomessa.
• Vapaaehtoistyötä tuetaan ja kehitetään määrätietoisesti.  
• SLK kantaa vastuuta seurakuntien lapsi- ja perhetyön asemasta ja henkilöstön hyvinvoinnista erityisesti seurakuntien muutos- ja yhdistymisprosesseissa.
• SLK:n jäsenenä on aktiivinen ja laajeneva henkilöjäsenyyteen perustuva yhdistys, joka muodostaa merkittävän yhteistyö- ja tiedotusverkoston.   

Jumalanpalveluselämän tukeminen seurakunnissa

• Pyhä-painopisteeseen 2010-2012 liittyvien hankkeiden myötä Suomessa syntyy sunnuntai-innostus.
• Seurakunnilla on käytössään toimivia, kokonaisvaltaisen kasvun ideasta nousevia, lapsiystävällisiä käytäntöjä koko perheen jumalanpalveluselämään.
• Pyhäkoulu sekä muut pyhät ja hiljaiset hetket toimivat siltana seurakuntalaisten ja jumalanpalveluselämän välillä.
• Lasten ehtoollisella käynti lisääntyy.

Lapsiystävällisen kirkon rakentaminen

• Seurakunnat tunnetaan lasten, lapsuuden ja lapsiperheiden puolestapuhujina sekä sukupolvien välisen vuorovaikutuksen edistäjinä.
• YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen sisältö tunnetaan seurakunnissa ja lapsen oikeuksien päivää vietetään laajasti yhteistyökumppaneiden kanssa.
• ”Tyttöjen ja poikien oikeudet kirkossa” -työskentelyn myötä seurakunnat ryhtyvät arvioimaan päätöstensä lapsivaikutuksia ja kirkkolakiin tai muuhun kirkolliseen säädöskokoelmaan liitetään lapsivaikutuspykälä.
• Lapsen ääni kuuluu kirkossa, ja se otetaan todesta.
• SLK edistää pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välisten erojen sekä erilaisten alueiden ominaislaadun huomioimista kirkon lapsi- ja perhetyössä. Tällä pyritään varmistamaan tasapuoliset toimintamahdollisuudet.
• Yhteistyössä Suomen Lähetysseuran kanssa rakennettu kansainvälinen lapsityön verkosto toimii käytännössä, ja lapsityön ekumeeniset yhteydet ovat vahvat.

Lapsiystävällisen yhteiskunnan rakentaminen

• Kirkon ja yhteiskunnan varhaiskasvatuksessa toimivat tunnistavat lapsessa olevan hengellisyyden ja sitoutuvat vaalimaan sitä.
• Paikallinen ja alueellinen yhteistyö - päivähoidon kanssa erityisesti uskontokasvatuksen tukemisessa ja sosiaalitoimen kanssa perhekeskusten ketjun rakentamisessa - toimii kaikkialla.
• YK:n lapsen oikeuksien sopimus tunnetaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja päätösten lapsivaikutusten arviointi on osa normaalia yhteiskunnallista päätöksentekoa.
• Lapsi- ja perhetyö edistää omilla valinnoillaan ja toimintatavoillaan luomakunnan varjelua sekä kohtuullisuutta kulutuksessa ja elämäntavoissa.

KEINOT

Strategia-, kehitys- ja konsultointityö
Yhteisönä SLK luo yhdessä jäsentensä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa missiotaan edistäviä toiminnallisia kehityshankkeita (Virsivisa, Sunnuntaina kirkko on auki, Monesa – lapsi- ja nuorisotyön monikulttuurisuus- ja osallisuushanke). Pilottivaiheen jälkeen hankkeiden tulokset toiminnallistetaan koko jäsenkunnan ja yhteistyökumppaneiden käyttöön.
SLK:n työntekijät ovat oman alansa asiantuntijoita. Jäsenet ja muut sidosryhmät hyödyntävät heidän asiantuntemustaan eri työryhmissä, konsultoinnissa, alustuksissa sekä erilaisten tekstien kirjoittamisessa.
Nopeasti muuttuvassa lapsi- ja perhetyön toimintakentässä strategia-, kehitys- ja konsultointityön merkityksen odotetaan kasvavan vuosina 2008-2012. Erityistä huomiota kiinnitetään Internetin merkityksen vahvistumiseen lapsi- ja perhetyön toimintaympäristönä.

Koulutus

Alan vastuullisena kehittäjänä SLK:lle on tärkeää lapsi- ja perhetyön ammatillisen laadun jatkuva paraneminen. Tähän pyritään vaikuttamalla alan koulutuksen sisältöihin ja rakenteisiin sekä järjestämällä jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden kanssa täydennyskoulutusta päätoimisille työntekijöille.
Koko historiansa ajan SLK on järjestänyt koulutusta myös vapaaehtoisille, erityisesti pyhäkoulunopettajille. Tämän koulutuksen oletetaan lisääntyvän vuosina 2008-2012 voimakkaasti.
Keskeinen päämäärä koulutustoiminnassa on pienten ja suurten osallisuuden vahvistaminen.
Lukumääräisenä tavoitteena pidetään sitä, että SLK järjestää jäsenistönsä ja yhteistyökumppaneidensa kanssa vuosittain 100 koulutus- ja neuvottelutilaisuutta, joissa on 5 000 osanottajaa.

Julkaisu- ja kustannustoiminta
SLK on kustannusliike Lasten Keskus Oy:n (LK) pääomistaja. LK julkaisee vuosittain 45-60 uutta kirjaa ja oppimateriaalia. Seurakuntatyön lisäksi materiaaleilla tuetaan mm. koulun uskonnonopetusta.
LK:n kustantamana SLK julkaisee kolmea lehteä: Pyhäkoulu, Pikkuväki ja Lasten Pyhäkoulu. Kirkkomusiikki-lehteä julkaistaan yhteistyössä Suomen Kirkkomusiikkiliiton ja Suomen Kanttori-urkuriliiton kanssa.
Vuosina 2008-2012 SLK:n ja LK:n yhteistyötä tiivistetään ja selkeytetään. Julkaisu- ja kustannustoimintaan etsitään uusia yhteistyökumppaneita. Lehtien profiilia ja kohderyhmiä tarkennetaan ja uusia tilaajia haetaan määrätietoisesti.
 
Viestintä
SLK:n viestinnän tavoitteena on lapsen, perheen, seurakuntien lapsi- ja perhetyön sekä itse järjestön entistä määrätietoisempi näkyväksi tekeminen. Viestinnällisyys sinänsä on sisäänrakennettuna kaikkeen toimintaan.
Näkyvyyden lisäämiseksi järjestön julkisuuskuvaa selkiytetään. Uusia viestintäkeinoja ja -kanavia etsitään ja otetaan käyttöön, entisiä yhteyksiä vahvistetaan.
Vuorovaikutteisuutta tuetaan ja siihen kannustetaan erityisesti verkkosivujen kautta. Työyhteisössä vahvistetaan viestintänäkökulmaa ja sisäisen viestinnän toimivuutta kehitetään.
Viestintätavoitteet ja -resurssit arvioidaan ja niitä tarkennetaan vuosittain.

Vaikuttaminen
SLK:n toiminta kirkko- ja yhteiskuntapoliittisena vaikuttajana edellyttää, että yhdistyksessä tunnetaan lapsi- ja perhetyön uusin tutkimustieto ja kehityssuunnat sekä alalla käytävä keskustelu. SLK toimii ja vaikuttaa etenkin sen puolesta, että lapsen oikeudet toteutuvat kirkossa.
Vuosina 2008-2012 panostetaan erityisesti lapsen hyvän elämän puolesta toimivien paikallisten ja alueellisten vaikuttaja- ja toimijaverkostojen luomiseen.

SLK:N JÄSENET JA VAIKUTTAVUUS

Suomenkielisistä seurakunnista, joita kaikkiaan on 442, oli 1.1.2007 SLK:n jäsenenä 398 (90 %). Lisäksi yhdistykseen kuuluu kolme yhteisöjäsentä ja 34 henkilöjäsentä. Jäsentensä kautta SLK tavoittaa viikoittain n. 150 000 lasta ja perhettä.
SLK edustaa jäseniään kirkossa ja yhteiskunnassa. Järjestön toiminta kattaa koko maan. SLK etsii ja näyttää suuntaa tulevaisuuteen, mutta ei valitse kuljettavaa tietä yksin.

YHTEISTYÖKUMPPANIT JA YHTEYDET

Jäsenistö

• Seurakunnat, seurakuntayhtymät: seurakuntalaiset ja seurakunnan työntekijät
• Kirkon Lastenohjaajat ry, Kirkon Lapsityönohjaajat ry, Suomen Pyhäkoulun Ystävät ry

Kirkolliset tahot

• KIRNU: Nuorten Keskus ry, Suomen Poikien ja Tyttöjen Keskus – PTK ry, Suomen Lähetysseura ry sekä Kirkkohallitus, Kasvatus ja nuorisotyö
• Kirkon Lapsityön Teologit ry
• Seurakuntaopisto, erityisesti Lapsityön Instituutti ja Uskonnonpedagoginen Instituutti
• Hiippakunnat
• Kirkkohallitus
• Kristilliset järjestöt ja oppilaitokset
• Seurakuntiin työntekijöitä kouluttavat oppilaitokset
• SLK:n ei-vielä-jäseninä-olevat seurakunnat

Yhteiskunnalliset tahot

• Lapsiasiavaltuutettu, opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta, sosiaali- ja terveysministeriö, Opetushallitus
• Allianssi ry ja Lastensuojelun Keskusliitto ry, joiden jäsen SLK on
• Muut lasten kasvatukseen ja hyvinvointiin liittyvät ja sitä edistävät toimijat ja viranomaiset

Yhteys muihin asiakirjoihin ja linjauksiin

Vuosina 2008-2012 SLK:n toiminnan sisältöön, painotuksiin ja linjauksiin vaikuttavat seuraavat asiakirjat:

• Meidän kirkko, Osallisuuden yhteisö, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon  strategia 2015
• Lapsi on osallinen, Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisen asiakirja 2008 (VAKE)
• Kirkon lapsi- ja nuorisotyön strategia 2010: Jumala on. Elämä on nyt. Rakkaus liikuttaa 2004
• Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma sekä hallituksen lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma 2007-2011.
• YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus 1989 (ratifioitu Suomessa 1991)