ERILAISET PYHÄKOULUT

Seurakuntatyö parhaimmillaan reagoi nopeasti ja joustavasta alueensa ihmisten elämään.  Pyhäkoulu antaa mahdollisuuden erityisen nopeaan reagointiin. Alunperin se syntyi huolehtimaan työläislasten kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Nyt voidaan kussakin seurakunnassa miettiä, missä kohdin lasten ja perheiden on hyvä päästä lähelle ”pyhää”.

Pyhäkoulupaletti

Pyhäkoululla voi olla monta lisänimeä. Toisissa ihmisissä harrastusnimikkeiden paljous herättää vastareaktion ja he haluavat pyhäkoulunsa ”originaalina”. Toinen taas innostuu, kun pyhäkouluun yhdistetään jonkin taide tai taito. Suomestakin löytyy muskari-, liikunta-, kuvis-, draama- tai kokkipyhäkouluja.

Perhepyhäkoulu kokoaa kaiken ikäisiä. Pyhäkouluksi voidaan kutsua myös arkena lapsille päiväkodissa tai kerhoissa pidettyä hartautta. Jossain koululaisten pyhäkoulua on alettu kutsua raamattukerhoksi. Mukavalta tuntuu ajatus ravintolassa sunnuntailounaan yhteydessä pidettävästä pyhäkoulusta ja toteuttamiskelpoista on myös se, että lounasta saa messun jälkeen kirkolta ja pyhäkouluun ehtii vielä sen jälkeenkin. Pyhäkoulun ja perhemessun raja on oikeastaan vain väkimäärässä ja siinä, että pyhiksessä ei ihan aina ole pappia mukana niin kuin perhemessussa.