Alavuden seurakunnan Tusa-Autionmäki alueen

pyhäkoulussa on elävää menoa

Terveiset meidän pyhäkoulusta!
Kesäpyhäkoulumme kokoontuu kesä-syyskuussa. Me pyhäkoulunopettajat Anne Pänkälä, Kaisa Ilomäki, Eija Ylä-Liedenpohja ja Irja Mäntysalo iloitsemme työstämme. Tehtävä ei haittaa omia kesäsuunnitelmiamme, kun meitä on useampia. Olemme jokainen erilaisilla elämäntaidoilla varustettuja ja eri ikäisiä, se on rikkautta työssämme. Iloitsemme myös siitä, että tässä työssä voi toimia ”omana itsenään” eli olla oma persoona. Seurakunnan tuki on työssämme ja hyvä opetusmateriaali on käytettävissämme. Omissa nimissään ja voimassaan ei tarvitse lähteä lasten pariin, vaan jokainen pyhäkoulu voidaan aloittaa Jeesuksen nimessä ja Hän antaa kasvuvoimaa.

Kesäinen pyhäkoululounas

Yhteinen pyhäkoululounas kuuluu jokaisen kesän ohjelmaan. Tänä kesänä se pidettiin 5.8. sunnuntaina Tapahtumalla on jo yli 10 vuoden perinteet. Pyhäkouluopettaja Kaisa on erikoistunut siihen. Hän on halunnut tuoda kotitalousopettajan osaamisensa myös pyhäkoulun iloksi. Kaisa on idean ”äiti” ja organisaattori. Muut toimivat hänen rinnallaan. Lapset tulevat jo lauantaina valmistelemaan tarjottavia ruokia. Lasten kotiväet on kutsuttu ruokailemaan ja viettämään yhteistä hetkeä sunnuntaina. Jokainen saa osallistua valmisteluun, pienemmillekin löytyy sopivia tehtäviä. Kaikki on hyvin suunniteltua. Ruokaohjeetkin ovat niin viehättävästi kuvin koristeltuja…

Mira-Maria ja Mari-Anne viimeistelevät salaattikulhojen koristuksia...

Sokerikakku-Savariini oli myös "silmänruokaa" ja yhdessä tehtynä herkullinen.

Tämän kesän lounaamme sisälsi monipuolisen tarjoilun: perunoita, kalaa, nizzan- ja pastasalaatteja, pitaleipiä maukkailla täytteillä. Jälkiruokana oli savariini sokerikakusta. Siitä haluammekin antaa vähän valmistusvinkkejä. Savariini syntyy kun sokerikakku (munia, sokeria, vehnäjauhoja ja leivinjauhetta) kumotaan isolle vadille, johon jää paljon tilaa reunoille. Kermavaahtoon lisätään säilykehedelmäkuutioita. Kakku kostutetaan hedelmien liemellä. Kermavaahto asetetaan kakun päälle. Paras työ on, kun monenlaisia marjoja asetetaan vadin reunat täyteen. Syntyy ”värileikki”. Yhdessä tekeminen on hauskaa, kokeile sinäkin!

Sunnuntaina on hyörinää ja touhua. Kattaukset on valmiina ja kotiväki saapuu klo 12. Kaisan ja Riston koti on kaikille tuttu, siellä olemme aina pyhäkoululounaan järjestäneet.

Harras tunnelma

Aluksi Irja piti alkuhartauden muistuttaen mm. että pyhäkoulu on paikka, jossa jokainen voi vapaasti puhua Jeesuksesta. Joskus leikimme toimittajaa ja haastattelemme mitä tiedetään Jeesuksesta. Paljon lapset tietävätkin. Me aikuisetkin olemme jo varhain oppineet tietämään kristinopista, että ”Ihmisen kallein asia on tulla tuntemaan Jumala ja Jeesus Kristus.” Me uskomme Jeesukseen, kun olemme ensin saaneet tietoa Jumalasta ja Jeesuksesta. Pyhäkoulussa me olemme aina kiinnostuneita tietämään, mitä Jeesus teki ja opetti, se vahvistaa uskoamme häneen. Uskomme Jeesukseen, vaikka emme häntä näekään, aivan kuin uskomme ja tiedämme, että äiti ja isä ovat lähellä ja huolehtivat, vaikka emme joka hetki heitä näekään.

Siunasimme itsemme lopuksi ristinmerkillä. Peukalo, etusormi ja keskisormi sormenpäät yhteen, nimetön ja pikkurilli taivutetaan kämmenen sisään. Tehdään ristinmerkki otsasta rintaan ja vasemmasta olkapäästä oikeaan. Se on sanaton rukous. Siunaa minua Isa, Poika ja Pyhä Henki. Siunaa minua Jumala.

Ruokailu voi alkaa. Pikkukokit jakoivat auliisti neuvoja ja ruokien valmistusohjeita ja niitä sai kotiinkin.

Kaikilla oli hyvä mieli yhdessäolosta. Olimme oppineet paljon uusia asioita.

Teksti: Irja Mäntysalo
Kuvat: Kaisa Ilomäki