Kasvunkansio tuo näkyväksi lapsen ajattelua ja oppimista

Kasvunkansioon kerrostuvat eletyt hetket päiväkerhossa. Kansiot ovat portti lasten elämään, ja ne sisältävät aineksia lasten omista elämänkäsikirjoituksista. Kansion ääreen pysähtymällä niin kasvattajat kuin lapsen vanhemmat saavat oivan tilaisuuden perehtyä lapsen ajatteluun ja valintoihin, tutustua lapseen oikeasti. Jokainen kansioon tallennettu työ kertoo jotakin arvokasta tekijästään.

Jesse piirsi kuvan perheesstään
kasvunkansioon.

”Tässä piirustuksessa on meidän perhe, äiti, pikkuveli ja minä. Pikkuveli on keskellä”, kertoo Keski-Lahden seurakunnassa kerhoa käyvä Jesse äänessään iloa ja ylpeyttä. Yhä uudelleen hän palaa piirustukseen, joka esittää hänen omaa perhettään.

Raili Varpola ja Riitta Malmi ovat pitkän työuran tehneitä ohjaajia – kummallakin on työvuosia takanaan lähes 30. Kasvunkansiot he ottivat käyttöön noin 15 vuotta sitten, aikaan, jolloin lapsilähtöinen ajattelu alkoi saada sijaa myös kirkon varhaiskasvatuksessa. Naisten mielestä nämä kansiot ovat yksi tuon aikakauden parhaista anneista. Eipä silti, lapsilähtöisyys kaikkineen saa heiltä kiitoksen. He eivät haikaile menneitä vuosia, jolloin ohjaaja oli enemmän toiminnan keskiössä.

”Se oli sellaista aikaa, kun suunnittelimme kerhotuokion minuutti minuutilta ja päätimme tekemisen tahdin”, huokaisee Raili.

Lapsilähtöisyys toimii

Lapsilähtöisyys muutti todella monta asiaa kerhon arjessa. Raili ja Riitta olivat olleet jo pitkään kirkon lapsityössä ja nähneet monia kasvatuksen virtauksia.  Lapsilähtöinen pedagogiikka vakuutti nopeasti heidät siitä, että nyt on käsillä jotakin sellaista, mihin kannattaa tarttua. Se mullisti melkeinpä kaiken.
 
”Emme enää oikein osaisi tätä työtä tehdä ilman kansioita”, he toteavat. Niin keskeisiä ne ovat työn suunnittelussa, hahmottamisessa ja kehittämisessä sekä kasvatuskumppanuudessa.

Lapsilähtöinen työväline on lunastanut kernaasti paikkansa. Niiden avulla ohjaajat ovat pystyneet seuraamaan lapsen yksilöllistä kasvua ja oppimista ja suunnittelemaan sitä yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa.

Perheet arvostavat

Lapsen vanhemmille kasvunkansio on ennen kaikkea tietolähde, jonka avulla kerhon arki ja lapsen kokemukset sieltä tulevat tutuiksi. Vanhemmat tulevat myös tietoisemmiksi lapsensa kasvusta ja oppimisesta.
 
”Kansioiden myötä lasten töiden arvostus on noussut. Ennen lapset saattoivat sanoa, että en vie työtä kotiin, kun äiti heittää sen pois. Kansiot ovat sekä lapsen työn että lapsen itsensä arvostamiselle tärkeä väline. Hän saa kokea, että minun työni on arvokas ja tärkeä. Sillä on oma paikka kansiossa, eikä sitä rutata ohimennen reppuun”, Riitta Malmi kertoo.

Aina tilaisuuden tullen lapset voivat itse näyttää kansioon koottuja aarteita ja esitellä tuotoksiaan vanhemmille. Se on lapsista
hyvin hauskaa – ja mikä tärkeää, kansion avulla saa yleensä kaikki vanhemmat kiinnostumaan ja pysähtymään kerhokuulumisten
vaihtoon.

”Ainakin yhden lauseen verran kirjaamme ylös,  mistä työ on lähtenyt liikkeelle ja mitä se esittää. Ajankohta ja merkintä siitä, mihin teemaan tai asiaan työ liittyy, ovat vanhemmille myös arvokasta tie-
toa.”, kertoo Raili Varpola.

Lapselle mieluinen

Kasvunkansio-työskentelyn tavoite lapsen kannalta on, että lapsi oppii näkemään oman kasvunsa ja oppimisensa, ymmärtämään
sitä ja suunnittelemaan sitä. Tähän tavoitteeseen pyritään opettamalla lapselle itsearviointia. Kerhovuoden aikana kertyneitä töitä katsomalla lapsi huomaa, miten olen kasvanut ja oppinut, miten olen kokenut oman kasvun ja oppimisen, miten ajatukseni, käsitykseni ja mielipiteeni ovat muuttuneet, missä asioissa olen hyvä ja mitä haluaisin vielä oppia. Samalla lapsen itsetunto vahvistuu.

”Lapsi oppii myös pitkäjänteisyyttä: kaikkea ei saa heti, täällä töihin voidaan palata”, Riitta Malmi huomauttaa.

Kasvattajan avuksi

Kasvunkansio-työskentely lasten kanssa antaa kasvatushenkilöstölle näkökulmia ja välineitä oman työnsä ja toimintansa arviointiin. Samoin voidaan arvioida kerhon varhaiskasvatusympäristöä ja kasvatustoimintaa.

”Kasvattaja löytää uuden arvon asioille, joita on saatettu tehdä jo kauan. Kun eletty arki on kansiossa, mekin näemme sen arvon ja merkityksen. Se on auttanut ja motivoinut meitä valtavasti”, Raili Varpola sanoo.

Kansion merkityksestä ja käytöstä kannatta silloin tällöin keskustella työkokouksissa. Sitä kautta syntyy uusia ideoita, ja kansioiden merkitys ei pääse unohtumaan.

”Jotkut kollegat ovat kysyneet, että millä ajalla kokoamme kansioita, että eikö se ole rasite. Sitä on jotenkin vaikea selittää – eihän siinä ole mitään lisätyötä, se on sitä mitä lasten kanssa teemme muutenkin!”

Saduta lasta

Raili Varpola ja Riitta Malmi ovat innokkaita lasten saduttajia. Saduttamalla taltioidut tarinat ovat mitä arvokkainta ainesta kasvunkansiossa.

Aikuiselta menetelmä edellyttää tarkkaa korvaa ja kirjoitusvalmiutta. Sadutustuokiossa lapsi kertoo omia ajatuksiaan aikuiselle. Ohjaaja kirjaa kaiken sanatarkasti ylös, mitään muuttamatta tai lisäämättä.

Menetelmä on osoittanut voimansa: se rohkaisee monipuoliseen ilmaisuun, kommunikaatioon, toisten arvostamiseen, eri näkökulmien huomioimiseen, aktiivisuuteen ja aloitteellisuuteen.

”Kokeilkaapa”, kannustavat Raili Varpola ja Riitta Malmi.

KASVUNKANSIOON:

VALOKUVIA
- aikuinen kirjaa kuvatekstin lapsen kertoman mukaan
- vanhemmat voivat laittaa kotikuvia kansioon

HAASTATTELUJA
- lasta haastatellaan ja ajatukset kirjoitetaan
- lapsen oman kasvun ja kehityksen itsearvioinnit

KÄDENTÖITÄ
- lapsi kertoo työvaiheista ja työskentelystä

KERHOLAULUJA JA -RUKOUKSIA
- yhteisesti opittuja lauluja ja rukouksia
- lapsen omat rukoukset

TARINOITA SADUTTAMALLA
- aikuinen kirjaa sanatarkasti lapsen kertoman kertomuksen
- kertomuksen kuvitus

HAVAINNOINTEJA
- ohjaaja kirjaa ylös havaintojaan lapsen kehityksestä ja arjesta
- vanhemmat kirjaavat kuvauksiaan lapsesta

Teksti ja kuvat: Marjo Suominen
Teksti on julkaistu aiemmin Pikkuväessä numero 1/2007