Kerro mulle tarina!

Kerro lapsille - ja aikuisille -  ikiaikaisia satuja, tarinoita, taruja, myyttejä, raamatunkertomuksia, kronikoita...

Kertomuksilla pidämme huolta ihmisyydestämme ja viemme inhimillisyyttä eteenpäin.
Kertomuksilla teemme itsemme itsellemme ja toisille ymmärrettäväksi.
Kertomukset yhteisöllisinä kulttuuri-ilmiöinä palvelevat yhteisössä normien välittymistä; yhteisön arvot välittyvät yhä uusille sukupolville.

Parhaimmillaan kertomus voi auttaa kuulijaansa tulkitsemaan omia tunteitaan. Hyvä kertomus vastaa kuulijansa ahdistuksiin ja toiveisiin. Se tarttuu hänen vaikeuksiinsa ja auttaa häntä löytämään ratkaisuja ongelmiinsa.

Kertomusten kuuleminen merkitsee lapselle minä-kuvan avartumista. Satujen ja kertomusten välityksellä lapsi oppii tuntemaan elämän perustilanteita. Niiden avulla hän tutustuu elämän vastakohtapareihin jo ennen kuin hänellä on niistä muuta omakohtaista kokemusta.

Kerro raamatunkertomuksia

Raamattu on kulttuurimme peruskirja. Sen peruskertomusten kautta voimme ymmärtää kulttuuriamme, taidettamme ja musiikkiamme. Jeesuksen elämänvaiheiden tunteminen antaa sisältöä vuoden juhlien viettämiseen ja kuuluu meidän yleissivistykseemme.

Kertomukset ovat uskon äidinkieltä. Raamattu ova valtava kertomusten lähde. Juuri raamatunkertomusten kautta lapset löytävät kosketuskohtia elämänsä perustavaa laatua oleviin kysymyksiin. Ihmisten elämäkysymykset peilautuvat kertomusten päähenkilöiden kautta lasten maailmaan. Raamatunkertomuksissa pohditaan elämän tarkoituskysymyksiä aivan samalla tavalla kuin ihminen tänään niitä miettii. Mikä on elämäni tarkoitus? Miksi olen olemassa? Miksi kuollaan? Kertomuksissa elävät hyvän ja pahan kysymykset, luottamuksen ja turvattomuuden, vihan ja rakkauden, hylätyksi ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset.

Kertomuksen valinta

Raamatun kertomuksia valitessasi ota huomioon:

• Kirkkovuosi ja vuodenaika
• Lasten elämäntilanteet, ryhmän prosessit
• Ajankohtaiset asiat

Pohdi kertomusta valitessasi:

• Miksi kertoisin juuri tämän kertomuksen?
• Mitä kertomus puhuu uskon sisällöstä?
• Mihin elämänkysymyksiin kertomus vastaa lapsella?
• Millaista kuvaa Jeesuksesta / Jumalasta kertomus tukee?
• Miten kertomuksen voisi visualisoida?
• Millaisen teema-alttarin siihen rakentaisin?
• Mitä toiminta- ja työskentelyvaihtoehtoja kertomus avaa?

vaiheittain Raamatun tekstistä muotoutuu elävä kertomus

Katsele tekstiä ja näe

• Tapahtumapaikka; millainen…?
• Mukana olevat henkilöt; minkä ikäisiä, millaisia…?
• Mitä on tapahtunut edellä?
• Mitä tapahtuu?
• Mitä ääniä tapahtumassa on?
• Mitä tapahtumasta seuraa?
• Kuka on tapahtuman päähenkilö? Kenelle tapahtuu? Kuka olisi voinut kertoa tapahtumasta eteenpäin?
• Mikä on Jeesuksen osuus tapahtumassa? Miten Jumala puuttuu asiaan?

Kokemushenklö

• Henkilö, jonka kokemuksesta käsin kerrotaan
• Lapselle samastumiskohde, jonka kautta lapsi elää tapahtumat
• Sankari
• Voi olla myös reppana, jolle lopulta käy hyvin
• Anti-sankari; pelkäävä/epäonnistunut  (sanoman kannalta tärkeitä)
• Kokemushenkilön tulee olla lapsen kannalta kiinnostava
• Hänen kokemuksensa tulisi liittyä lapsen kokemusmaailmaan

KERTOMUKSEN RAKENNE

1.Päähenkilön ja teeman esittely

• Vedä kuulijat mukaan tapahtumiin
• Aloita päähenkilöstä tai jostakin juonen kannalta keskeisestä henkilöstä.
• Tutustuta hänet lapsille!  Tee kiinnostavaksi, tuo esiin  hänen ongelmansa, asia, jonka vuoksi tätä kerrot.
• Älä kuitenkaan paljasta liikaa!
• Auta lapsia näkemään henkilö, johon he lähtevät samastumaan
• Kuvaa kokemushenkilö muutamin yksityiskohtaisin vihjein
• Älä selitä mitä aiot kertoa
• Älä maalaile aikahistoriallisia tapahtumia, älä maisemia.
• Tärkeät tiedolliset asiat voit kätkeä kerronnan sisään
• Älä selitä mitä aiot kertoa

2.Teema etenee ja ongelma hahmottuu

• Tapahtumat etenevät, ongelma vaikeutuu
• Muutos välttämätön / asia ratkaistava /apua on tultava, muuten…
• Tunteita ja jännitystä helpottaa toivo
• Kertomuksen pisin vaihe; sisältää jännitystä, kysymyksiä, joihin etsitään ratkaisua, kokemushenkilön tunteita, ajatuksia, sisäistä etsintää
• Miten sankarin käy? Miten ongelma ratkeaa?

3. Kriisi

• On ratkaisun aika, kertomus on käännekohdassaan
•  Kuvataan aivan lyhyesti; ehkä yhdellä lauseella ”Etkö näe että me hukumme!”
• Samastuessaan sankariin lapsi miettii mitä itse tekisi. Lapsi saattaa neuvoa sankaria: Mene nyt vain, kyllä Jeesus siunaa sinua!

4. Ratkaisu ja käännekohta

• On tullut aika vastata lapsen kysymykseen, miten sankarin käy
• Myönteinen loppuratkaisu on lapselle tärkeä. Sankari löytää avun, häntä autetaan (Jeesus käskee myrskyn loppua)
• Ratkaisu on lähes aina lapsen odotuksen mukainen. Yllätys on siinä, miten apu tulee(Majatalossa ei ole paikkaa mutta…)
• Vältä kuitenkin luomasta kuvaa Jeesuksesta vastausautomaattina

5. Loppunäytös

• - On löytynyt vastaus kysymykseen miten sankarin käy?
• - On rauhoittumisen aika; lyhyt hetki, jossa kuvataan,
• mitä tapahtui ratkaisun jälkeen.
• Mitä oppilaat ajattelivat myrskyn tyynnyttyä?
• - Loppukuvauksen tehtävänä on rauhoittaa myös tunteita
• - Kertomus asettuu laajempiin kokonaisuuksiin;
• ”Toiset ihmiset alkoivat pitää Jeesuksesta, mutta toiset olivat hänelle vihaisia…”

KERTOMISEN KULMAKIVIÄ

• Käytä lyhyitä päälauseita kertoessasi
• Tapahtumat välittyvät verbien kautta; ne tuovat tapahtumiin liikettä
• Käytä adjektiiveja säästellen
• Muista tauot! Niillä painotetaan edellä ollutta tapahtumaa, asiaa…mutta myös luodaan tunnelmaa ja pysäytetään liike, annetaan tilaa miettiä
• Äänen tulee vastata sisältöä
• Kertomuksen tunnelma välittyy myös nonverbaalisesti

Lähteet:

Helena Lindfors (toim.), Perhekerhojen yhteisiin hetkiin, Lasten Keskus, 2000
Pertti Luumi, Kertojan käsikirja, Lasten Keskus, 2006
Pertti Luumi, Taitava kertoja, Lasten Keskus, 1987
Hilkka Ylönen - Pertti Luumi, Kertomus on tie, Lasten Keskus 2002

                                                                                                                                  Takaisin alkuun